ONNIN HARRASTUKSET   TOIVON HARRASTUKSET

ETUSIVU   MEJÄ   NÄYTTELYT   NOU/NOME   TOKO

Eteenlähetys.

   Riistaintoa on pienestä pitäen piisannut ja treenaus luonnon helmassa on myös emännälle mitä mieluisinta puuhaa. Rodunomaisia lajeja olemmekin harrastaneet pienestä pitäen. Yhteistyön kanssa on kuitenkin ollut välillä paljonkin haasteita johtuen alkuopetuksessa tehdyistä lukuisista virheistä. Mutta virheistä (toivottavasti) opitaan ja yritetään tulla paremmiksi kouluttajiksi.

NOME-harrastuksemme kulkua

  • UMN:n NOU-kurssi keväällä 2006
  • Itsenäistä treenailua vailla riittävää tietopohjaa ja perushallintaa ;)
  • Tollerileirin NOU-kurssi kesällä 2006
  • Perusnouto- ja riistankäsittelyharjoituksia loppukesä 2006
  • Treenausta taipumuskokeeseen syksyllä 2006 isäni omistaja Mika Leppisen ohjeistamana
  • Taippareiden ensiyritys syyskuussa 2006 tuloksella NOU0, moottoriveneen ilmestyminen kesken toisen vesinoudon oli pikkupoijjaalle liikaa
  • Itsenäistä treenausta koirakkokavereidemme kanssa talvella 2007
  • Heidi Vuorian ja Mika Leppisen vetämän NOU/NOME-kurssi keväällä 2007
  • Taipparit läpi 13.5.2007 Kuusankoskella
  • NOME-kurssi tollerileirillä 2007
  • Ensimmäinen NOME-tulos, ALO3, syyskuussa 2007
  • Labradorikerhon WT-kurssilla kuunteluoppilaana marraskuussa 2007
  • Auran Nuuskujen WT-kurssilla marraskuussa 2007
  • Kimppatreenejä loppuvuosi 2007 ja alkuvuosi 2008
  • Auran Nuuskujen NOME-kurssilla pari kertaa helmi-maaliskuussa 2008
  • Auran Nuuskujen NOME-leiri toukokuussa 2008
  • Susanna Hallgrenin NOME-koulutus toukokuussa 2008
  • Tollerileirin NOME-ryhmässä kesäkuussa 2008
  • KHN:n Svenska Veckoslutet kesäkuun 2008 lopussa
  • Tollarspecialenin epävirallisesta WT:stä 86/100p
  • Syksyllä 2008 liiallista yrittämistä ja puutteita riistankäsittelystä -> yhteistyö rikki ja nollia B-kokeista :(
  • Pari Esa Valkosen koulutusta NOME-valmennusrenkaassa keväällä 2009, jotka olivat meille kuitenkin vielä liian vaikeita etenkin häiriön osalta. Enempää takapakkia välttääksemme jäimme renkaasta pois.
  • Yhteistyön etsintää kimppatreeneissa..
  • Uuraisten NOU/NOME-koulutusohjaajakoulutuksessa esimerkkikoirana
  • Auran Nuuskujen NOME-leiri Laitilassa
  • Yhteistyön parannuttua kävimme ekassa virallisessa WT-kokeessa, joka meni sähläykseksi
  • Pauliina Aholan WT-koulutus Lapualla toukokuun lopulla
  • Lapuan WT:ssä onnistumisia ja 45p, yksi rasti meni harmillisesti nollille
  • Pari tulosta kesältä 2009, syksyä kohden yhteistyö taas sammahti
  • Miso Sipolan WT-koulutus syksyllä 2009
  • UMN:n NOME-kurssi ja Lotta Vuorisen WT-koulutus keväällä 2010


NOME-TREENIT JA -KUULUMISET

14.03.2010 Talvitauon jälkeen pääsimme UMN:n NOME-kurssille, jolla on nyt harjoiteltu kahden koulutuskerran verran. Ensimmäisellä kerralla saimme kotiläksyksi unohtaa kokonaan markkeeraukset ja vauhtinoudoilla palkkauksen. Sen sijaan meitä ohjeistettiin harjoittelemaan pelkkää palautusta ja muistinoutoja namipalkalla. Tätä teimme reilun kuukauden ja seuraavalla koulutuskerralla höseltäminen olikin vähentynyt ja suoritukset olivat hyviä. Yksi uusi ongelma oli kuitenkin ilmestynyt talven aikana, nimittäin omien damien suosiminen vieraiden kustannuksella. Jäppinen valkkasi poikkeuksetta kasasta omat damit ja treenin lopussa jopa mietti hetken kun tarjolla oli vierasta tavaraa! Onkohan äijällä mennyt lajit sekaisin? Kyllä vaan TOKOn tunnaritreeneissä toisi niitä muitakin kapuloita.. ;)

Eilettäin osallistuimme Lotta Vuorisen vetämään mainioon WT-koulutukseen. Ensimmäinen harjoitus osoittautui Onnille hieman haastavaksi, siinä kun piti hakea usean damin linjasta dami toisen ohjaajan tekemästä damilinjasta oman ohjaajan damilinjan sijaan. Sinnikkäästi sälli kaarsi emännän damilinjalle tämän seistessä kuin ö aapisen laidassa. Tässä olisi pitänyt tunnistaa ongelma etukäteen ja laittaa avustaja vartioimaan kiellettyä damilinjaa. Parin epäonnistuneen yrityksen, jotka tuottivat kielletyn damin palautuksen ohjaajalle, jälkeen ohjaaja viimein heräsi. Seuraavilla yrityksillä emäntä karjaisi heti samantien kun sälli lähti kaartamaan kesken linjan väärään suuntaan. Poika kyllä pysähtyi ja käskystä palasi takaisin, mutta muutaman toiston jälkeen huomasimme, että karjuminen lopetti ei-toivotun toiminnan ohella myös kiinnostuksen yhteistyöhön. Lotta huomauttikin meille, että tälle koiralle ei kannata karjua. Sen sijaan kannattaa helpottaa harjoitusta ja käyttää avustajaa. Lyhensimme matkaa ja Lotta siirtyi vartioimaan kiellettyjä dameja, minkä jälkeen homma alkoi onnistua. Emäntä lupaa jatkossa harjoitella pillipysäytyksiä häiriön alla ja käyttää pilliä & avustajaa karjumisen sijaan.

Seuraavassa tehtävässä harjoittelimme linjaa, jonka varrella oli useampi muistipaikka. Damit vietiin yhdessä koirien kanssa, jokainen ohjaaja jätti koiralleen yhden damin. Ensin jokainen tyhjensi vuorollaan ensimmäisen muistipaikan ja sen jälkeen koira piti saada etenemään vanhan muistipaikan yli kohti seuraavaa. Mikäli koira meinasi hidastaa vanhalla muistipaikalla, annettiin vahvistava ETEEN-käsky. Tämän tehtävän yhteydessä Lotta kehotti välttämään käsillä huitomista, mikäli koira pysähtyy, vaan sen sijaan ennakoida se ja antaa suullinen, vahvistava linjakäsky heti jos koira meinaa hidastaa. Näin vältytään siltä vaaralta, että koira oppisi pysähtelemään ja kyselemään kesken linjan. Lopuksi harjoittelimme linjaa, jossa damit vietiin pellolle sijaitsevan uran mutkan yli lumihankeen. Koiran tuli siis edetä ohjaajan käskystä hankeen, vaikka ura lähtikin kaartamaan toiseen suuntaan. Ensimmäisten linjojen jälkeen harjoitusta vaikeutettiin heittämällä uralle häiriömarkkeeraus, jota ei saanut noutaa.

Seuraavat tehtävät:

  • Jatketaan lyhyitä, hyvään palkkaan huomion keskittämiseen tähtääviä palautus- ja muistiharjoituksia dameilla ja riistalla
  • Harjoitellaan vierailla dameilla aina kuin mahdollista. Mieluiten niin, että tarjolla ei ole lainkaan omia dameja.
  • Vaihtamisenestoharjoituksia damia kantaen ja toisten noudettavien ohitse pujotellen
  • Koiran poiketessa linjalta siihen puututaan heti eikä vasta sitten, kun koira on jo väärän damin äärellä
  • Pillipysäytyksiä damipalkalla
  • Emäntä unohtaa kokonaan karjumisen ja käyttää avustajaa ehkäisemään vaihtamisen
  • Kaikki negatiivinen tulee avustajilta ja ohjaajalta vain mukavat asiat. Jos koira yrittää vaihtaa tai suunnata väärälle damille, on passissa avustaja, joka puuttuu peliin ärmäkästi samantien. Kun koira korjaa käytöksen, esimerkiksi lähtee palauttamaan sitä ensin poimittua dami, ohjaaja kehuu sitä.


25.10.2009 Osallistuimme tänään Miso Sipolan WT-koulutukseen. Treenit menivät ihan mukavasti 2kk noutamattomuuden jälkeen, työskentelymotivaatiota löytyi eikä kuppikaan mennyt nurin. Emäntä pääsi mukavasti tenttaamaan kokenutta kouluttajaa ja sai arvokkaita neuvoja meitä askarruttaneisiin asioihin.

Koulutuksesta muistiin painettua:
  • Pennusta tehdään pallohullu. Jos noudettava tipahtaa, se heitetään uusiksi. Pentu on hyvä vain silloin, kun sillä on jotain suussaan.
  • Treenaa koiraa ilman häiriötä 2-3 -vuotiaaksi. Vältä ryhmäharjoituksia, ne ovat pahasta nuorelle koiralle ja vain opettavat sen huutamaan.
  • Tee lyhyitä 10-15min treenisessioita ja vain poikkeustapauksissa pidempiä. Liian pitkät treenimaratonit paineistavat turhaan koiraa. Koiran pitää päästä myös palautumaan henkisesti treenien välillä.
  • Vältä kaikkea ilmaista ja ei-välttämätöntä koiralle annettavaa huomiota. Näihin kuuluu vastaaminen koiran hellyydenosoituksiin sekä sen jatkuva virikkeistäminen, samoin leikki toisten koirien kanssa. Kaiken positiivisen pitää tulla ohjaajalta.
  • Kuuman koiran kanssa ohjaajan tulee olla mahdollisimman eleetön ja välttää kaikkea ylimääräistä toimintaa ja puhetta. Ohjaajan tulee keskittyä harjoituksien ja koulutuksien aikana omaan koiraan eikä mihinkään muuhun, kuten toisten koulutettavien kanssa jutusteluun.
  • Mikäli koira hidastelee palautuksissa, kannusta sitä ja palkkaa vauhtinoudoilla.
  • Jos koiralla on taipumus vaihtaa, käytä harjoituksissa vain yhtä noudettavaa. Huolehdi, että koira lähtee suoraan palautukseen heti otettuaan damin suuhun eikä yritä lähteä etsimään lisää. Puutu asiaan heti, jos koira yrittää tehdä jotain muuta kuin lähteä suoraan palauttamaan. Kun koira korjaa toimintansa, kehu. Tässä voi hyödyntää myös damien luona olevaa avustajaa.
  • Vältä markkeerausten harjoittelua niin paljon kuin mahdollista! Koira oppii ne samalla ohjauksia sen nähden motivoitujen muistipaikkojen avulla harjoiteltaessa. Koira ei saisi juuri koskaan päästä tekemään ykkösmarkkeerauksia, varsinkaan laukausten jälkeen.
  • Muista harjoitella myös taaksepäin lähetyksiä, ne ovat aivan yhtä tärkeitä kuin suoraan eteenpäin lähetykset. Opeta koira kääntymään sekä vasemman että oikean kautta ympäri ja lähtemään siitä linjalle.
  • Harjoittele linjoja useiden eri muistipaikkojen avulla. Harjoittele myös vanhojen muistipaikkojen ylityksiä. Tällöin muista antaa koiralle vahvistava käsky sen ylittäessä vanhan muistipaikan.
  • Tee paljon harjoituksia, joissa koira pääsee yhdestä noudosta (esim. ykkösmarkkeeraus) luovuttuaan noutamaan toisen noudettavan linjan päästä.
  • Vaadi aina täydellisiä suorituksia. Muuten koira oppii tekemään asiat vain sinnepäin. Mikäli koira epäonnistuu, helpota harjoitusta prässäämisen sijaan niin, että saat täydellisen onnistumisen.
  • Päätä treenit vauhtinoutoihin. Näin koiralle jää suuri noutohalu päälle.


Seuraavat tehtävät:

  • Treenejä vain harvakseltaan, pääpaino malttitreeneissä
  • Helppoja perusharjoituksia
  • Tehtäviä, joissa koira pääsee hetken malttamisesta palkaksi noutamaan


28.09.2009 Noutamista ei ole viime aikoina treenattu, mutta passiivisuutta kylläkin. Tarkoitus on talven aikana harjoitella yhä enemmän passissa oloa ja tehdä paljon sellaisia treenejä, joiden ainoa funktio on opettaa isätollerille, että kaikki noudettavat eivät ole hänelle.

Seuraavat tehtävät:

  • Poika/treenikaveri tekee ja isä katsoo vierestä. Emäntä lähellä tai äijätollerin sivulla.
  • Häiriö ei saa olla niin kovaa, että jäppinen karkaa tai alkaa äännellä
  • Häiriön määrää kasvatetaan asteittain ja hyvin hitaasti maltin kehittyessä
  • Malttitreenien välillä ei tehdä lainkaan noutotreenejä
  • Treenijakson jälkeen helppoja yhteistyöharjoituksia, kuten luoksetuloa, paikallaanoloa ja seuraamista


03.06.2009 Emäntä on alkanut usean koulutuksen ja palopuheen kautta vähitellen oppia, miten koiraa tulee ja miten ei tule treenata. Kovapäinen, itsenäinen ja perin saalisviettinen ja riistaintoinen koira kun ei ole ollut noviisille se helpoin kouluttaa. Välttämättömäksi ovat osoittautuneet perinpohjainen huomioimattomuus ja tiukat rajat myös arjessa. Niinpä Onni ei enää pääsekään sänkyyn eikä sohvalle eikä joka paikkaan mukaan. Ulkoillessa ei ole sallittua alkaa vahtimaan ja puolustamaan laumaa, nykyisin emäntä hoitaa sen homman ja ENNAKOI mahdolliset puolustusräyhäystilanteet. Myöskin toinen koira, kilpailija emännän huomiosta on tehnyt erittäin hyvää. Samaten häkissä vietetyt yöt. ;)

Emäntä on myös vihdoin tajunnut sen, että yhteistyö syntyy tarpeeksi helppojen harjoituste ja ONNISTUMISTEN kautta. Tulee harjoitella vain yhtä asiaa kerrallaan eikä sortua tukkimaan mukaan kaikkea mahdollista. Muuten niistä tulee helposti liian vaikeita ja epäselviä koiralle. Epäonnistumiset, prässäys ja kupin nurinmeno vievät vain koiraa taaksepäin ja tuhoavat yhteistyön.

Piipahdimme vastikään ekoissa virallisissa WT-kokeissa. Ensimmäinen meni penkin alle, joten heti perään piti päästä toiseen korjaamaan ohjaajan kämmäilystä johtuneet virheet. Toinen koe tuottikin mukavat pisteet yhtä rastia lukuunottamatta. Ojat ovat häiriötekijä, jota emme ole harjoitelleet. Ja tietysti sillä yhdellä rastilla oja kutsui ihan ohjaajan vieressä pakahduttavasta helteestä johtuen. Kumpikin tehtävän dami tuli kyllä käteen, vaikka se ensimmäinen ojan & mutkan kautta, mutta ei se enää pisteitä pelastanut.. Erittäin mukava oli kuitenkin saada onnistumisia kokeessa! Mikäli tuo onneton rasti olisi tuottanut minimipisteet 5p, olisi tulos ollut ALO2, ja mikäli siltä olisi tullut 11p, olisimme olleet ykkösessä kiinni ja päässeet finaaliin. Mutta turha jossitella, nyt vain treenaamaan heikot kohdat kuntoon!

Seuraavat tehtävät:

  • Hallittavuusharjoituksia häiriön alla, luoksetuloja ja seuraamista. Avustajat varmistavat, että tottelemattomuudesta koituu epämiellyttävät seurauksensa.
  • Helppoja riistankäsittelyharjoituksia lokeilla + muilla paremmalla ja siksi omittavalla riistalla tarpeeksi hyvällä palkalla.
  • Oman vuoron odottamisen harjoittelu
  • Ojat häiriönä. Markkeeraukset ja ohjaukset niiden yli niin, että niihin EI SAA jäädä yhtään jähimään.
  • Vesimaltin harjoittelu
  • Pillipysäytysten vahvistaminen sekä maalla että etenkin vedessä
  • Vinot taakselähetykset, viistosti vasempaan ja viistosti oikeaan
  • Sivusuunnat
  • Walk-upin alkeet äärimmäisen pienestä häiriöstä aloittaen & ilman laukauksia


14.03.2009 Seuraavat tehtävät:

  • Suunnittele kaikki harjoitukset etukäteen ja pidä käsikirjoituksesta kiinni!
  • Häiriötreeneissä toistaiseksi pelkästään helppoja yhteistyöharjoituksia, kuten luoksetuloa, paikallaanoloa ja palautusta. Ei markkeerauksia tai muuta kuumentavaa!
  • Kaikki muu kaksin koiran kanssa ilman häiriötä.
  • Lisää häiriötä todella hitaasti ja maltillisesti, ei niin että koira epäonnistuu. Jos koira lämpenee liikaa, on se merkki siitä, että häiriötä on sille liian paljon.
  • Kun helpot perusasiat onnistuvat todella varmasti kaikenmoisen häiriön alla, vasta sitten voit vaikeuttaa harjoitusta. Tee se hyvin pienin askelin.
  • Pidä harjoitukset lyhyinä ja helppoina ja lopeta onnistumiseen.


18.01.2009 Esa Valkosen NOME-koulutus Valkeakoskella
  • Rakenna pohja rauhassa ja koiran ehdoilla. Älä etene liian nopeasti.
  • Kaikki pohjautuu arkitottelevaisuuteen. Puutteet siinä heijastuvat suoraan lajisuorituksiin.
  • Treenatessa lörpöttelyt toisten kanssa hoidetaan joko ennen tai jälkeen treenin. Kun koira on hihnan päässä, ohjaaja keskittyy vain siihen, eikä enää ala avustajien kanssa arpomaan, mitä nyt tehdään. Näin myös koira saadaan keskittymään siihen, mitä tehdään eikä sen ajatus ala harhailla tai kiusaus sijaistoimintoihin kasva liian suureksi.
  • Kunnolla kontaktiin ja kuulolle ennen suoritusta, esimerkiksi seuraamisen avulla.
  • Lisää häiriötä maltillisesti, ei niin että koira epäonnistuu.
  • Malttitreeneissä kuumakalle kannattaa päästää välillä myös työskentelemään hallitusti, jotteivat odotukset kasva liian suuriksi ja johda kupin nurinmenoon seuraavalla kerralla, kun koira pääsee noutamaan.
  • Paljon kantoharjoituksia, välillä luovutus ja heti dami takaisin koiralle
  • Paljon muistiharjoituksia
  • Luoksetuloa häiriön alla, sen pitää onnistua jopa tilanteessa, jossa koira on juuri lähetetty markkeeraukseen, ennen kuin se ehtii damille. Palkaksi uusi nouto toiseen suuntaan, minkä jälkeen koira pääsee noutamaan ensimmäisen.
  • Ohjauslinjoihin maastoesteiden ylityksiä ja häiriöitä. Häiriönä voi olla vaikkapa laukaus tai markkeerausheitto toiseen suuntaan.
  • Hyödynnä muistipaikkoja niin markkeerauksissa kuin ohjauksissa. Hajusta alue etukäteen.
  • Mikäli koira laajentaa markkeerauksen hauksi, kutsu heti pois ja toista harjoitus hieman helpompana. Avustaja voi myös käydä nostamassa damia.
  • Ole johdonmukainen äläkä vaihtele toimintatapojasi jatkuvasti, se hämmentää koiraa ja tekee siitä epävarman sen suhteen, mitä siltä oikein halutaan
  • Korjattuasi koiraa muista heti kehua sitä kun se tekee oikein. Rajat pitää säilyttää, mutta riittävä kehu oikeasta suorituksesta pitää motivaatiota ja yhteistyöhalukkuutta yllä. Pelkka kieltäminen ja negatiivinen asenne syö koiran työskentelyinnon äkkiä.


10.01.2009 Sanna Rantasen NOU/NOME-koulutus Salossa
  • Ennen treeniä odotellaan omaa vuoroa olematta käskyn alla niin pitkään, että kierrokset ovat alhaalla ja asenne oikea
  • Harjoitukset rakennetaan pienistä palasista kuin korttitalo hyödyntäen muistipaikkoja ja vaikeuttaen pikkuhiljaa
  • Lisää pitkäjänteisyyttä työskentelyyn mitoittamalla pidemmän treenin vaikeustaso Gaussin käyrän mukaiseksi


Syksy 2008
      
  • Harjoittele malttia maltilla: ei liikaa häiriötä kerralla
  • Maltista palkaksi pieniä noutotehtäviä
  • Harjoiteltava oman vuoron odottamista ja suorituspaikalle siirtymistä niin, että oikea asenne säilyy. Yli-innokkaalla asenteella ei pääse mihinkään.
  • Paljon helppoja riistankäsittelyharjoituksia, jossa saa kantaa ohjaajan läheisyydessä paineetta


11.07.2008 NOME-koulutusviikko Evolla Catharina ja Kaj Lindströmin johdolla käynnistyi lauantaina perustason harjoituksia tehden. Kontaktia häiriön alla, pillipysäytyksiä, ohjauksia target-alueelle ja lähihakua. Sain oikein kehujakin. Sunnuntain treenit puolestaan käynnistyivät kaatosateessa koirakot yhdessä rivistössä istuen ja damipyssy pamahdellen. O-ou. Mainitsimme jo edellisenä iltana kouluttajille siitä, että kuumun laukauksista enkä kestä vielä ryhmäharjoituksia niin kovan häiriön alla, mutta rivistöön meidät istutettiin. Alkuun emäntä rauhoitteli minua syöttämällä nappuloita aina pyssyn paukahtaessa, damin lentäessä ja toisen koiran lähtiessä noutoon. Häiriö oli kuitenkin aivan liian paha vähäiseen osaamistasoomme nähden ja olinkin hyvin levoton ja yritin karata paukkunoutoon. Välillä kävimme pikku kävelyllä rauhoittumassa ja tulimme sitten takaisin. Jokaisesta varastamisyrityksestä minut napattiin tylysti ja ankarasti takaisin rivistöön. Kouluttaja myös käski emäntäni hieman kauemmaksi minusta, eteeni, sillä hän huomasi, että olen paljon levottomampi silloin, kun hermoileva emäntäni paineistaa minua vieressäni. Tosi homma.

Häiriön sietoa meidän pitää harjoitella vielä todella paljon, joskin aloittaen merkittävästi pienemmästä sellaisesta, yksittäisistä laukauksista. Ja ilman toisia koiria. Hiljaa olemisesta seuraa palkkioksi nouto, mutta vain joskus. Pitäisi saada painettua kaaliin se, että laukaus ei aina merkitse noudettavan putoamista eikä varsinkaan sitä, että pääsen itse noutamaan. Ennemminkin asenteeni tulisi saada niitä kohtaan sellaiseksi, että niistä voi seurata jotain mukavaa, joten kannattaa olla tarkkana. Mutta kuumeta ei saa ja paikallaan pitää istua liikahtamatta. Päivän päätteeksi harjoittelimme vielä ohjausta ojan yli sekä kakkosmarkkeerausta. Emäntä sai kehoituksen harjoitella runsaasti kontaktia ohjauksessa, erityisesti vesityöskentelyssä, sillä en pysäytysvihellykseen juuri reagoinut. Kakkosmarkkeerauksessa puolestaan emännälle painotettiin, että hänen täytyy katsoa, mistä minut oikein noutoon lähettää. Erityisestä jälkimmäisen noudon kohdalla tämä on tärkeää, sillä mikäli lähetyspaikan ja noudettavan välissä on heti ensimmäisenä maastoeste poikineen, jotka täytyy kiertää, muistikuva helposti hämärtyy tai unohtuu kokonaan.

29.02.2008 Ahne se on tuo emäntä vaikeuttamaan harjoituksia ja vaatimaan. Niinpä ei ollutkaan yllätys, että yhteistyö lähti taas huononemaan vuodenvaihteessa, kun se sairastumisista toivuttuani pääsi viimein treenaamaan. Erityisesti häiriöitä tuli lisättyä aivan liikaa ja liian nopeasti, enkä vain ollut valmis niihin. Epäonnistumisien myötä tuli todettua, että omat rahkeet eivät nyt riitä eikä metsää nähdä puilta. Niinpä otimme pikku aikalisän ja ohjaaja pääsi pohtimaan syntyjä syviä, sekä vähän opiskelemaan asioita. Onnistuimme myös pääsemään vihdoin ohjattuihin treeneihin Auran Nuuskujen NOME-kurssin muodossa. Matka on naurettavan pitkä ja montaa kertaa emme kurssikerroille pääse, mutta silti se helpottaa asioita suuresti.

Analyysin lopputulemana oli, että harjoituksia pitää selvästi helpottaa ja pilkkoa pienempiin osiin. Vaatimustasoa ja häiriön määrää on laskettu ja yhteistyötreenejä lisätty. Mitään walk-up -treenejä ei tässä vaiheessa vielä kannata tehdä, varsinkaan useamman koirakon kanssa. Stressin määrä pyritään pitämään tarpeeksi matalana olemalla johdonmukainen, tekemällä tehtävistä koiralle selkeitä ja tarpeeksi helppoja sekä tekemällä treenaamisesta hauskaa. Pehmeämpi ja johdonmukaisempi linja vaikuttaakin kääntäneen suunnan taas parempaan.

Tarkoitus on nyt edetä jatkossa hitaasti. Virallisiin kokeisiin ei olla heti alkuvuodesta menossa, vaan harjoitellaan edellämainitulla linjalla kaikessa rauhassa. Tulossa on muutama NOME-koulutus, joiden pohjalta odotetaan ajan kanssa taitojen kehittymistä.

12.12.2007 Loka-marras-joulukuu on treenattu oman treeniporukan kanssa hallittavuutta ja perusasioita WT-tyyppisissä kimppatreeneissä. Emäntä oli kuunteluoppilaana Labradorikerhon WT-koulutuksessa minun potiessani kotona kennelyskää, mutta Auran Nuuskujen WT-treeneihin pääsimme yhdessä. Itseksemme olemme myös harjoitelleet ihan vain linjaa pienin variaatioin. Pikkuhiljaa on tullut pieniä parannuksia ja häiriöiden sietokyky on kimppatreenien myötä hieman parantunut, mutta esimerkiksi laukaukset kuumentavat minua vielä ihan liian paljon tavoitteeseemme nähden ja rikkoo esimerkiksi seuraamisen ja keskittymisen muihin käskyihin. Harjoiteltavaa siis vielä piisaa ja paljon, mutta etenemme hitaasti yrittäen pitää hallittavana työskentelyn mukavana eikä ikävänä asiana, jottei se rikkoisi yhteistyötä.

29.9.2007 Tasokartoitus Pomarkun kokeen alokasluokassa Tobina Nymanin tuomaroimana. Starttia odotellessa ennakko-odotukset olivat hyvin alhaalla viime viikkojen yhteistyöongelmien takia. Emäntä oli ottanut mukaan variksen ja lokin ajatuksenaan, että niiden kanssa lämmiteltäisiin kitkat pois ennen pois. Tuumasin moisten hommien olevan ihan turhia ja kusta lirautin lokin päälle värjäten sen valkoisen höyhenpeitteen kirkkaankeltaiseksi. Kun vielä emäntä luokan ensimmäisiä koirakoita seuratessaan huomasi, että koevastaavana oli meille kesäkuisella NOME-kurssilla puutteellista hallittavuudesta ärjynyt kouluttaja, suoranainen tappiomieliala alkoi vallata alaa. Mutta sitten se päätti, että periksi ei anneta eikä turhaa voivotella, vaan nostetaan häntä pystyyn ja lähdetään hakemaan kokemusta, oli tulos sitten mikä hyvänsä.

Vuoroamme odotellessa tärisi vähän sekä koira että ohjaaja, ensimmäinen innosta, jälkimmäinen kai vähän pelosta. ;) Alkuun emäntä ajatteli, ettei tällä kertaa oikein uskalla käskeä ja komentaa minua vaan ennemminkin houkuttelee, jottei yhteistyö muuttuisi sikailun puolelle. Niinpä siirryimmekin tuomaria tervehtimään kumpikin melko kiihtyneessä mielentilassa. Kättelyn jälkeen koira piti irrottaa hihnasta ja seurauttaa sitä kymmenisen metriä maaohjauksen lähetyspaikalle. Ohjauksen matka oli noin 25-30m ja riistana oli varis. Linjan oikealla puolen oli hakuruutu, joka veti koiria puoleensa. Tämä tehtävä meni meiltä häsellyksen puolelle. Ensimmäisellä lähetyksellä kaarsin hakuruutuun, josta emäntä kutsui minut takaisin. Toisella lähetyksellä sama toistui, mutta kun palatessani lähestyin ohjausriistan sijaintia, emäntä alkoi tehdä lähihakupillitystä ja bongasinkin vaakun ja noukin sen talteen. Emäntä olisi Minut olisi kuitenkin voinut pillittää samantien takaisin, palautus jäi kesken ja riista tippui parin metrin päähän. Nouto-otekin olisi saanut olla parempi. Käskystä toin sen kuitenkin perille. Olisi ollut myös järkevämpää pysäyttää minut linjalle kun lähdin kaartamaan hakuruutuun ja antaa sitten uusi linjalle lähetyskäsky. Tämän jälkeen emäntä päätti, että nyt pitää ottaa jämerämmät otteet käyttöön, jottei homma mene ihan pelleilyksi.

Seuraavana tehtävänä oli ykkösmarkkeeraus avoveteen. Koiraa seurautettiin lähetyspaikalle, mikä meinasi mennä palloiluksi sinne tänne, kunnes emäntä ärähti minulle ja komensi sivulle istumaan. Pysyin hyvin paikallani laukauksen aikana ja noudin lokin varmasti palauttaen sen suoraviivaisesti käteen. Tämän jälkeen siirryimme hakutehtävään, joka suoritettiin niinsanottuna liikkuvana hakuna, eli ohjaaja vaihtoi lähetyspaikkaa muutamaan otteeseen riistojen palautuksien jälkeen. Hakualue oli suhteellisen laaja ja koostui puoleksi maa- ja puoleksi kaislikkoalueesta. Paikalla kävi kuitenkin sopiva tuulenvire, joka nosti riistojen hajuja ilmaan. Ensimmäinen lähetys tehtiin markkeerauksen lähetyspaikalta kääntäen rintamasuunta vasempaan, hakuruutuun päin.

Ensimmäisessä lähetyksessä lähdin vähän hitaasti liikkeelle, mutta suuntasin kuitenkin sulotuoksujen perään kaislikkoon ja pian ensimmäinen lokki palautuikin ja taas suoraan käteen. Sitten siirryimme vajaat 10m ja uusi lähetys. Liekö pahimman jännityksen jälkeinen rentoutuminen tehnyt tehtävänsä, vai muuten vain minulla huvitti tehdä kiusaa, sillä tämän jälkeen pyöräytin hakuruutuun, ihan lähetyspaikan ja sihteerin pressukatoksen lähelle, haisevat terveiset källiläjän muodossa. Ehkä olisi voinut ulkoiluttaa vähän pidemmän lenkin vielä koepaikallakin, kun ennen starttia ei kerta malteta noita asioita hoitaa. Ja kylläpäs emäntää taas hävetti, tuomari ei onneksi tuumannut asiasta mitään. Vatsaontelon kevennettyä ja jämäkämpien ohjausotteiden käyttöönoton jälkeen haku pääsi kuitenkin oikein kunnolla vauhtiin ja alueelta tuli melko nopeaan tahtiin ja vauhdikkain, tyylipuhtain palautuksin lisää riistaa. Lokki, kani, kaksi varista ja vielä kolmas lokki niin alue oli tyhjä. Vähän matkan päässä olevalla voittajaluokan koealueella ammuttiin välillä muutama laukaus ja niiden yhteydessä juoksin takaisin lähetyspaikalle tarkistamaan asian, mutta uuden lähetyskäskyn jälkeen lähdin kuitenkin aina vauhdikkaasti takaisin alueelle enkä tullut tyhjänä takaisin kyselemään neuvoja.

Tämän jälkeen hermoheikko emäntänikin saattoi huokaista helpotuksesta ja siirryimme sivulla seuraamisen kautta takaisin markkeerauspaikalle. Tällä kertaa seurasinkin ihan kunnolla. Emäntä halusi varmistaa paikalla pysymisen ja antoi vielä vahvistavan käskyn laukauksen aikana. Tämä jälkimmäinen markkeerausriista tipahti pienen kaislikkoalueen taakse hieman edellistä kauemmaksi. Tuomarin annettua luvan emäntä lähetti minut matkaan. Ihan niin selkeä mielikuva minulla ei ollut pudotuspaikasta kuin ensimmäisen markkeerauksen suhteen oli, mutta kohtalaisen suoraviivaisesti etenin kuitenkin kaislikkoalueen taakse, mitä nyt pari kertaa vilkaisin veneessä olevien avustajien touhuja. Viimeisen lokin palauduttua käteen saatoimme tyytyväisinä vetää syvään henkeä ja todeta iloksemme, että toinen NOME-tulos oli plakkarissa.

Tuomari ei ollut missään tapauksessa lepsu, mutta hyvin kannustava ja mukava, toi myös vahvat puolet esiin virheidemme ohella. Ohjaajahan se heikko lenkki taas oli, kuten tiedossa olikin. ;) Kun palkintosijan saavuttaneille jaettiin iltapäivän päätteeksi arvostelut, niin hän tuumasi emäntääni kätellessään, että lupaava koira, josta tulee hyvä, kun vähän vielä harjoitellaan lisää. Tähän oli erinomaisen mukava päättää ensimmänen NOME-kautemme. :)

Talvena 2007-2008 tarkoitus treenata pääsääntöisesti WT:tä, parityöskentelyä ja ohjausta.

Seuraavat tehtävät:
  • Yleinen hallittavuus ja kuuliaisuus häiriön alla:
    - Parityöskentely
    - Kontaktin otto ohjauksessa
    - Seuraaminen häiriön alla
  • Kehun ja korjauksen tasapaino - ei liikaa kontrollia ja voimakkaita korjauksia eikä toisaalta liikaa siimaa, tukea, kannustusta ja kehua
  • Lisää suoritusvarmuutta perusasioihin palkkaamalla vain virheettömistä suorituksista, metodina "ei työtä - ei ruokaa"
  • WT-tyyppisiä harjoituksia, palkkaus myös samaan tyyliin vasta osasuorituksen päätyttyä (esim. palautus)
  • Työskentely toisten urosten hajustamassa ympäristössä
  • NOME-hakuruutu, jossa ei helpottavia hajuvanoja ja riistat kauempana (parityöskentelynä)
  • Pidemmät ohjaukset maastossa, jossa ei helpottavia maamerkkejä, kuten polkuja
  • Ohjaus linjan vieressä olevilla häiriöhajuilla
  • Haastavat muistitehtävät, joissa useampi muistidami (niille voi myös ohjata)


Aallonpohjan saavuttamista seuranneena yönä sairastuin kennelyskään ja seuraava viikko kului täydellisessä levossa. Sitä seuraavalla viikolla treenattiin hitusen tokoa ja otettiin kaksi yhteistyötä petraavaa harjoitusta riistalla sekä tehtiin yksi hakutreeni dameilla. Nakkasimme myös hallittavuuden korostamisen hetkeksi romukoppaan siinä toivossa, että yhteistyöhalukkuus saisi enemmän tilaa.

16.9.2007 Viime viikkojen ylenmääräinen NOME-treenaus ilman riittäviä taukoja on nyt vaatinut veronsa yhteistyön täydellisen romuttumisen muodossa. Kuluneella viikolla ei ole lepopäiviä maltettu viettää, vaan sorruttu treenaamaan myös silloin kun on jotain toista koirakkoa käyty jelppimässä.. Hallittavuutta on treenattu vähän liiankin runsaasti, samoin vaadittu kunnollisia suorituksia mutta heikolla palkkauksella, minkä seurauksena yhteistyö on nyt ihan täysin hukassa. Tästä nähtiin viitteitä jo lauantaina ja viimeistään sunnuntai oli ihan katastrofaalinen.

Fiksua mennä ensin näyttelyyn antamaan roppakaupalla ilmaista huomiota koiralle ja sieltä suoraan treenaamaan. ;) Ohjaajan pitäisi ymmärtää levon merkitys ja lopettaa ajoissa. Samoin porkkanaa pitäisi jaella tarpeeksi runsaasti, sillä sitä me punaturkit tarvitsemme motivoituaksemme. Tästä ei nyt kuitenkaan lannistuta, vaan otetaan muutama lepopäivä ja tehdään sitten riistan kanssa muutamia superhelppoja palautusta petraavia harjoituksia suoraan ruokakupille. Runsaasti lepoa, ei ilmaista eikä muuta huomiota plus kiitosta ja motivointia oikean toiminnan yhteydessä, niin eiköhän asia tästä lähde korjaantumaan. Tekninen puoli on kuitenkin periaatteessa hanskassa ja hallittavuuskin petraantunut selvästi, joten kun yhteistyö saataisiin kursittua takaisin kasaan niin pitäisi noutohommien onnistua myös kokeessa.

10.09.2007 Tasokartoitus Mjösundin kokeen alokasluokassa Erkko Salon tuomaroimana. Kokeen tehtävät olivat selvästi edellistä koetta vaikeampia ohjauksen ja hakuruudun osalta. Koe alkoi veteen tehdyllä kakkosmarkkeerauksella ja paikallaan pysyttiin! Lokitkin tulivat käteen. Ohjaaja sortui noutojen välillä ihan turhaan korjaamaan perusasentoa ja vielä useaan kertaan. Tuomari huomauttikin osuvasti loppukommenteissaan, että tämä ei ole TOKO-kisa ja totesi, että "ihme kun koira muisti jälkimmäisen markkeerauksen". :P Sitten siirryttiin maaohjaukseen, jossa riistana oli fasaani. Laukauksen jälkeen koira hulmusi vain menemään eikä seuraamisesta ollut tietoakaan. Linja oli ihan hakuruudun vieressä, vasemmalla puolella. Ensimmäisellä lähetyksellä Onni bongasi muiden koirien suoraan hakuruutuun vievät jäljet ja lähti seuraamaan niitä. Luoksetulokutsu ja uusi lähetys, tällä kertaa viistoon vasemmalle sillä seurauksella, että toimitsijan jälkien sijaan ajauduttiin tekemään hakua vasemmalle. Kolmas lähetys suoraan eteenpäin kannustavin käskyn vei ihan fasaanin tuntumaan. Lähihakupillitys ei vain tänään valitettavasti tuottanut tulosta, lyhyen lähihaun jälkeen koira ajautui jälleen kohti hakuruutua, minkä jälkeen kutsuin sen luokse.

Lopuksi siirryimme hakutehtävään. Laajassa ruudussa oli maalla kolme varista ja kaislikossa kaksi lokkia. Starttasimme päivän toiseksi viimeisenä koirakkona ja Linusta lukuunottamatta kaikilla tämän päivän koirakoilla oli ruudussa vaikeuksia, riistaa ei meinannut millään löytyä tarpeeksi. Ruutu oli myös paitsi hyvin laaja, myös ilma seisoi varsinkin loppupäivästä ja meidän starttimme aikaan ei ollut enää tuulenvirentäkään nuorta koiraa auttamassa hajuja tuoden. Yleensä haku on ollut vahva osa-alueemme, mutta tällä kertaa huomasin heti ensimmäisessä lähetyksessä, että Onnilla oli vaikeuksia päästä vauhtiin. Pikku kannustusta ja matkaan lähdettiin.

Tovin etsinnän jälkeen ensimmäinen vaakku löytyi. Vähän innostusta ja toinen löytyi. Sitten tahmeus lisääntyi, syynä tähän oli paitsi tehtävän vaikeus myös erityisesti ohjaajan epälooginen ohjaus; välillä turhaa ja turhan tiukkaa käskemistä, välillä ylimääräistä kiitosta ja ylimääräisiä käskyjä. Mutta koska selvää oli, että tuloksen saaminen on lähellä, niin periksi ei annettu. ;) Lisää innostusta kaikin keinoin ja lähetyspaikan vaihto, niin johan löytyi ensimmäinen lokki. Uusi lähetys, jonka jälkeen kuulin tuomarin sanovan toimitsijoille, että jos se nyt tuo sen toisen lokin, niin se riittää. Onni tuli kuitenkin tyhjänä takaisin huomattuaan, että tällä kertaa saakin koko ajan huomiota, tukea ja ylimääräisiä käskyjä, toisin kuin yleensä. Tätä pitää ohjaajan harjoitella. ;) Yletöntä innostusta ja viimeiseen yritykseen lähdettiin. Tuomari totesi, että jos se nyt tulee tyhjänä takaisin, niin kytke se. Mutta ei tullut, vaan viimeinen lokki tuli kaukaa kaislikosta komeasti käteen! Sitkas ja perusteellinen poika kun vauhtiin pääsee. :)

Tuomari totesi loppupuheessaan, ettei ollut koskaan nähnyt moista ohjaajasuoritusta. Ohjaaja sai ansaittuja risuja ja koira niinikään ansaittuja ruusuja. ;) Huolimatta ohjaajan töpeksinnästä nappasimme ensimmäisen NOME-tuloksemme ja fiilis oli huikea! Arvostelu löytyy NOME-tulossivulta.

Seuraavat tehtävät:
  • Yleinen hallittavuus ja kuuliaisuus häiriön alla:
    - Paikallaanolo entistä varmemmaksi
    - Parityöskentely häiriötekijäksi, heitot ja laukaukset toiselle koiralle
    - Kontaktin otto kesken työskentelyn
    - Luoksetulot häiriön alla
    - Seuraaminen häiriön alla
    - Palautukset häiriön alla
  • Hillitty ja minimaalinen ohjaus
  • Kehun ja korjauksen tasapaino - ei liikaa kontrollia ja voimakkaita korjauksia eikä toisaalta liikaa siimaa, tukea, kannustusta ja kehua
  • Lisää suoritusvarmuutta perusasioihin palkkaamalla vain virheettömistä suorituksista, metodina "ei työtä - ei ruokaa"
  • WT-tyyppisiä harjoituksia, palkkaus myös samaan tyyliin vasta osasuorituksen päätyttyä (esim. palautus)
  • Työskentely toisten urosten hajustamassa ympäristössä
  • NOME-hakuruutu, jossa ei helpottavia hajuvanoja ja riistat kauempana (parityöskentelynä)
  • Pidemmät ohjaukset maastossa, jossa ei helpottavia maamerkkejä, kuten polkuja
  • Häiriköity ohjaus
  • Haastavat kakkosmarkkeeraukset
  • Haastavat muistitehtävät, joissa useampi muistidami


Olemme harjoitelleet runsaasti paikalla pysymistä eli paukkunoudottomuutta sekä hipihiljaa odottamista toisen koiran työskennellessä. Kolinapurkki Pertti Vilanderin tyyliin on osoittautunut tässä korvaamattomaksi apuvälineeksi! Olemme myös harjoitelleet hieman parityöskentelyä sekä ihan perusasioita, kuten palautuksia ja riistankäsittelyä. Lisäksi on treenattu hieman vaikeampia kakkosmarkkeerauksia kuulomarkkeeraustyylisesti sekä häiriköityä ohjausta.

20.08.2007 Eilen olimme Anun ja Lyylin sekä Pian ja Capsin kanssa treenaamassa ensimmäisten mökillä Pohjan idyllisissä maisemissa järven rannalla. Päivän ykkösprioriteetti oli päästä eroon paukkunoudoista erityisesti vesimarkkeerauksien yhteydessä. Aluksi harjoittelimme WT-tyylistä työskentelyä rivistössä suoritettujen markkeeraustehtävien muodossa. Meillä oli kerrankin mukana myös erilliset ampujat ja daminheittäjät, kiitos vain Kimmo ja Janne. Seuraavaksi siirryimme harjoittelemaan paukulla höystettyjä vesimarkkeerauksia. Treenien ensimmäinen osuus meni meiltä valitettavasti niin luokattoman huonosti, että ohjaajalta meni hermot ja pääsi pari pettymyksen kyyneltä. ;) Mutta hyvä ruoka --> parempi mieli, niinpä kunnon tauon ja grilliherkkujen jälkeen olimme uudessa iskussa ja metsälenkin yhteydessä tehdyt riistankäsittelytreenit menivät jo huomattavasti paremmin. Lopuksi harjoittelimme vielä paukkunoudottomuutta laukauksen yhteydessä veden äärellä vähäisin tuloksin. Sopiva metodi paukkunoutojen kitkemiseen löytyi kuitenkin viimein, nyt tarvitaan vain aivan julmetusti harjoitusta.

Seuraavat tehtävät:
  • Yleinen hallittavuus ja kuuliaisuus häiriön alla
  • Eroon paukkunoudoista
  • Luoksetulot häiriön alla
  • Seuraaminen häiriön alla
  • Palautukset häiriön alla
  • Työn ILOA myös tylsempiin, WT-tyyppisiin treeneihin
  • Kehun ja korjauksen tasapaino
  • Pitkät ohjaukset
  • Kontakti
  • NOME-hakuruutu


Harjoiteltu on taas monennäköisiä asioita edellisen kokeen jälkeen. Hieman markkeerauksia ja paukkunoudottomuutta sekä kohtalaisen paljon ihan pelkkää eteenohjausta yrittäen saada siihen lisää varmuutta ja suoran linjan säilyttämistä. On myös tehty NOME-kokeen tyyppinen hakuruutu.

05.08.2007 Tolleriyhdistyksen NOME-kokeessa Valkealassa käytiin tekemässä ensimmäinen varsinainen koeyritys ja tasokartoitus. Kokeen tehtävät olivat melko helppoja, mutta niitä kompensoi vaikea maasto, soinen ja upottava kaislikko. Riistan joukosta löytyi minulle uusina tuttavuuksina fasaani ja sorsa, joita emme olleet vielä päässeet kokeilemaan. Lisäksi hakuruudusta löytyi taipparitreeneistä poiketen kani. Koe alkoi sillä, että ohjaaja lähetti koiran motivoimattomana hakuruutuun. Ruutu oli osin rantavedessä, osin kaislikossa ja osin metsänreunassa. Ampaisin suoraan lähetyksestä kohti rantavettä ja molskautin uimaan samalla tsekkaillen, näkyisikö vesirajassa tipusia. Jälkeenpäin todettiin, että tästä olisi pitänyt samantien tulla kielto ja uusi lähetys varmistaen etetemisen suoraan hakuruutuun eikä sen viereen. Tuomarin kehotuksesta emäntäni kävi hakemassa minut ja lähetti uudelleen. Yllätyksekseni löysin ihan lähimaastosta viehkeäntuoksuisen pitkäkorvan, jonka päätin varmuuden vuoksi jättää itselleni sinne jemmaan. Vielä yksi lähetys ja johan löytyi metsänrajasta varis ja palautuikin oikeaoppisesti. Sitten siirryimmekin ohjaustehtävään, joka käynnistyi samanaikaisesti palautuksen yhteydessä sillä, että avustaja ampui motivointilaukauksen ohjaajan taakse. Täyskäännös ja muutama askel sivusuunnassa, sitten olimmekin jo lähetyspaikalla. Ohjaustehtävä oli sijoitettu maalle ja riistana oli fasaani. Matka oli lyhyt, ainoastaan 15-20m, mutta tehtävää vaikeutti ohjausriistan oikealle puolelle sijoitettu toinen fasaani. Ensimmäisestä lähetyksestä en tainnut saada oikein vainuakaan tai sitten touhotuksissani juoksin ohitse, leijuihan sitä tuoksua siellä täällä. Uusi lähetys ja etenin ensin suoraan, sitten viistosti oikeaan häiriöriistaa kohden. Pysäytysvihellys ja ohjauskäsky vasempaan veivät minut sitten oikean riistan pariin. Siitähän se löytyi, mutta se oli turhan mukava.. nuuskin ihanaa tuoksua ja katsoin sitten emäntää, kuin sanoen että oletko juuri tosissasi, pitääkö tästä luopua tuomalla se sinulle. Sitten se änähti ja katsoin parhaaksi poimia tipun suuhun ja kiikuttaa kiireen vilkkaa hänelle. Vielä yksi lähetys hakuruutuun, mutta kani jäi taas sinne. Sitten siirryimme kaksoismarkkeeraukseen. Toinen lokki nakattiin veneestä noin 20m päästä oikealle kaislikkoon ja toinen vasemmalle avoveteen. Ja paukkunoutohan siitä tuli. :O Lähdettyäni heti ensimmäisestä paukusta ammuttiin kuitenkin samantien uudelleen ja heitettiin toinen, jonka kävin poimimassa talteen. Tämän jälkeen minut lähetettiin uusiksi, mutta muistikuva ensimmäisestä oli niin hatara, että se unohtui viimeistään hämmästellessäni tiuhaa lummekasvustoa. Tämän jälkeen tuomari joutui keskeyttämään kokeen, sillä mahdollisuutta palkintosijoille ei voitu enää tarjota. Arvostelusta tuli sitten tämännäköinen. Olimme kuitenkin niin tyytyväisiä, kuin vain nollaan voi olla. Muutamassa viikossa oli taas tapahtunut aivan huikean paljon edistystä. Ohjaaja ei mennyt kipsiin kokeen aikana vaan kykeni reagoimaan paremmin ja kokoamaan itsensä erheiden jälkeen eikä ollut kuin ö aapisen laidassa. Hallittavuus oli parantunut todella paljon: olin ihan hiljaa, rauhallinen, tempomatta ja vinkumatta koko kokeen ajan. Mennessämme odottelupaikalle vinkaisin hennosti muutaman kerran ja se kitkettiin heti pois siirtymällä kauemmas. Kontakti ohjauksessa toimi ja ensimmäistä rantaräpiköintiä lukuunottamatta olin suht hyvin kuulollakin.

Seuraavat tehtävät:
  • Erilaisten riistojen käsittely
  • Ohjaus varmemmaksi
  • Ohjaus häiriöriistan kanssa
  • Paukkunoudot pois
  • Haastavat markkeeraukset ja muistiharjoitukset
  • NOME-kokeiden tyylinen hakuruutu, muistetaan pitää koira alueella


14.07.2007
Koeteltu.
"Miks muka rintamasuunta vasempaan kun toi venekin on oikeella?" Kuva: Tytti Airamo

Olimme ensi kertaa seuraamassa NOME-kokeen alokasluokkaa. Vajavaisesta valmiusasteesta huolimatta jää oli murrettava, jottei kynnys kokeeseen osallistumiseen kasvaisi liian suureksi ja hahmottaisimme kunnolla mitä kaikkea tulee hallita, mitkä ovat heikot kohtamme sekä tiedostaisimme, mitä kaikkea pitää vielä harjoitella. Tavoite saavutettiin ja harjoiteltavat asiat kirkastuivat, vaikka odotetusti saimmekin nollatuloksen. Ennenkaikkea saimme roppakaupalla uutta tietoa, vinkkejä harjoitteluun ja hurjasti lisää motivaatiota ja harjoitteluintoa. :)

Seuraavat tehtävät:
  • Yleinen hallittavuus
  • Paikallaanolo ääneti ampumisen yhteydessä
  • Paikallaanolo ääneti toisen koiran työskennellessä
  • Eroon ylikuumenemisesta
  • Kontakti ohjaajaan kuntoon
  • Seuraaminen NOME-treenipaikalla
  • Luoksetulo kesken harjoituksen, vaikkei noudettava olisikaan vielä löytynyt
  • Luoksetulo (elävän) riistan perästä ;)
  • Vesiohjaus
  • Viistot ohjaukset
  • Sivusuuntiin ohjaus
  • Pysäytys pillillä
  • Kinkkiset ja haastavat muistiharjoitukset
  • Kuulomarkkeeraukset
  • Ohjaus sivusuuntiin
Leirin jälkeen olemme harjoitelleet muun muassa erilaisten riistojen, kuten kanin ja sorsan(siipidamin), käsittelyä ja palautusta, samoin palautusta vedestä. Aiemmin erityisen mieluisten riistojen kohdalla on esiintynyt tiputtelua ja kani on jäänyt jäljeltä palautettaessa reilun 5m päähän. Vedestä palautettaessa oli ongelmana se, että noudettava helposti tipahti maalle päästyä turkin ravistelun ajaksi. Näissä onkin tapahtunut huomattavaa edistystä. Lisäksi on harjoiteltu eteenohjausta maalla ja vedessä, hakuruutua jossa riistoja on myös vesirajassa ja vedessä ja pidempiä markkeerauksia. Myös yleistä hallittavuutta on harjoiteltu esimerkiksi seurauttamalla irti tehtävien yhteydessä ja vaatimalla ehdotonta paikalla pysymistä markkeerauksissa. On myös yritetty harjoitella hiljaa ja rauhassa odottamista toisen koiran työskennellessä, mutta tässä piisaa vielä harjoiteltavaa. :)

8.-10.06.2007 Tollerileirin NOME-kurssi.

Seuraavat tehtävät:
  • Vähäeleinen ja -ääninen, hyvin hillitty ohjaus
  • Erilaisten riistojen käsittely ja luovutus puhtaasti
  • Pysäytys pillillä
  • NOMEn ALO-luokan tehtävät
  • Eteenlähetykset maalle ja veteen
  • Pidemmät ja vaikeammat markkeeraukset
  • Laajempi, myös vesialueelle ulottuva hakuruutu
  • Lisätä yleistä hallittavuutta
  • Paikallaanolo häiriön alla, damien lennellessä veteen ja maalle sekä toisten koirien työskennellessä
  • Seuraaminen NOME-treenipaikalla tehtäviä valmisteltaessa ja seuraaviin siirryttäessä, aluksi hihnan kanssa


Catch Me If You Can.
Catch me if you can.


Alkuperäisenä tavoitteenamme vuodelle 2007 oli saavuttaa NOU1. Haasteena olivat luonteeni itsenäisyys, vaihtelunhalu sekä vähäinen miellyttämisenhalu ja laumavietti, mutta viimeisintä vahvistamalla suoritukset alkoivat kohentua.

25.02.2007 Heidi Vuorian ja Mika Leppisen vetämän NOME-kurssin teoriaosuus.

Seuraavat tehtävät:
  • Harjoitella yhteistyötä ja itseluottamusta
  • Paikallaanolo häiriön alla
  • Luoksetulo häiriön alla
  • Muistiharjoitukset
27.02.2007 Eka treeni treeniryhmämme kanssa. Ryhmäämme kuuluu minun ohellani Anu ja Lyyli (Jadored's Red Rocket) sekä Noora ja Eddie (Fireheart Kind of Jones). Harjoittelimme Hämevaarassa kanin jäljestystä yksi kerrallaan. Minulle vedettiin pitkä, noin 100m jälki. Alussa hösötin niin, että harhauduin jäljeltä sivuun, mutta löysin takaisin. Kun ristihuulta ei näkynyt totutun 50m jälkeen, meinasi minulta pokka pettää. Kävin melko lähellä puunrungon taakse piilotettua pupusta, mutta käännyin sitten kuitenkin varmuuden vuoksi takaisin. Uusi lähetys ja rohkaisu auttoivat asiaa ja pupu saatiin perille.

Seuraavat tehtävät: Harjoitella keskittymistä jäljestämiseen ja kasvattaa välimatkoja tehtävissä.

"Väliajalla" on harjoiteltu muunmuassa pidemmän matkan muistiharjoituksia, markkeerauksia, hakuruutua joissa taaimmaisille dameille on vedetty hajujäljet sekä damikasaharjoituksia. Näissä onnistuminen on ollut kuitenkin harmillisesti hieman epätasaista huolimatta häiriötekijöiden minimoinnista ja alkuvalmistelujen määrästä. Lisäksi on harjoiteltu paikallaan ääneti istumista toisen koiran työskennellessä ja luoksetuloa häiriön alla. Talviturkkikin on kasteltu sorsien perään sännätessä. :)

23.03.2007 Toinen treeni treeniryhmämme kanssa, paikkana toimi Kirkkonummen Meiko ja mukana oli kouluttajamme Heidi Vuoria. Valmistauduimme harjoitukseen käymällä Lyylin kanssa päästämässä höyryjä ulos pikku lenkin muodossa. Samalla bongasin elämäni ensimmäistä kertaa hevosen, joka sai kirjaimellisesti kunnon haukut, vaikka vähän pelottikin. :) Sitten meidät laitettiin toviksi autoon odottelemaan, kunnes oli minun vuoroni.

Siirtyminen treenipaikalle sisälsi hitusen kontaktin ottoa ja yritystä löysään seuraamiseen, mutta hihna pysyi luvattoman tiukalla tempoillessani dami-ihmemaan suuntaan. Minulle tehtiin niin sanottu tähtiharjoitus, jossa minut jätettiin keskelle istumaan ja dameja vietiin yksi kerrallaan kehään ympärilleni kääntyen aina noin 90 astetta ennen seuraavan vientiä. Ensin mamma vei ne kaikki oikein korostetun tylsän hitaasti, kuten olemme yleensä harjoitellessamme tehneet, jotten alkaisi käydä liian kierroksilla. Meinasin nukahtaa, vaikka viimeisiä viedessään se vähän ääntelikin niin, että ne jäisivät vähän paremmin mieleeni, kun huomioni kiinnitettiin niitä viedessä.

Ensimmäinen tähti palautti meidät maan pinnalle. :P Kaiken tylsyyden jälkeen päätin ottaa kunnon rallit ja työskennellä tovin itselleni. Parin niistä palauduttua päätimme tehdä saman harjoituksen uudelleen ja tällä kertaa lyhyemmillä välimatkoilla. Kolmella damilla neljästä oli vahti ja minut lähetettiin ensinnä vartioimattomalle. Kunniakierroksia ja kaartoja tuli tässäkin, ei ehkä ihan niin pahasti kuin ensiyrityksessä. Muutama dameista palautui jopa ihan nätisti, mutta vanha tuttu ongelma nousi taas esille: jos minulle tulee tylsää treenissä päätän alkaa hauskuuttaa itse itseäni tehtävän onnistumisien kustannuksella. Samoin käy jos käyn liian kierroksilla, niin sanotussa korkeassa viettitilassa.

Kipupiste, syy epätasaisiin suorituksiin siis viimein löytyi ja Heidiltä saatiin siihen hyviä neuvojakin, joita aiomme jatkossa hyödyntää.

Seuraavat tehtävät:
  • Harjoitella "NOME-seuraamista" eli kulkemista ohjaajan vasemmalla puolella niin, ettei etäisyys TOKO-seuraamispaikasta ole muutamaa kymmentä senttiä enempää ja jonkinmoinen kontakti säilyy
  • Yrittää saada yhteistyö toimimaan myös ns. korkeassa viettitilassa
  • Tehdä harjoituksista hyvin nopeatempoisia ja mukavia niin, ettei koira pääse kyllästymään
  • Harjoitella intensiivisemmin niin, ettei koira pääse kyllästymään silläkään aikaa, kun tehtävää valmistellaan, vaan pysyy skarppina
  • Vaatia samalla harjoitustilanteessa keskittymistä koko ajan niin, ettei välissä jää aikaa kukkien haisteluun ja ruohon syömiseen, vaan keskitytään työskentelyyn
  • Nopeat siirtymät tehtävästä toiseen, esimerkiksi multimarkkeerauksessa, haussa tai eteenlähetyksissä palautuksen jälkeen nopea palkinto, valon nopeudella siirtymä sivulle ja heti uusi lähetys, ettei vire pääse laskemaan ja koira tylsistymään


06.05.2007 Yhteenvetoa viime viikkojen treeneistä.

Viime aikoina olemme tehneet runsaasti kimppatreenejä erityisesti Anun ja Lyylin sekä naapurissamme asustelevien ja NOMEa harrastavien Annan ja Ruby-labbiksen kanssa. Treenikavereinamme ovat olleet myös Eddie, Buma ja veljeni Jami (Trindy's Pilgrim Boy). Viime viikolla kävimme myös isäni Jimin omistajien Mika ja Riika Leppisen luona treenaamassa.

Olemme harjoitelleet aivan erityisesti yhteistyötä sekä toisaalta ylläpitäneet tiettyjä rajoja, mitä treenauksen aikana saa tehdä ja mitä ei. Työskentelystä on pyritty tekemään mahdollisimman hauskaa ja vauhdikasta ja kiitosta on jaettu runsaammin. Nopean tyydytyksen syndrooman eliminoimiseksi kehuja on annettu jo siinä vaiheessa kun dami tai riista on napattu suuhun, jottei minulle tulisi kiusausta keksiä sen kanssa omaa kivaa, kuten juoksennella ympäriinsä tai ravistella ja jäädä jäystämään. Myös kannustusta suorituksen menestyksellisesti loppuunviemisesti on lisätty. Tämä onkin parantanut huomattavasti yhteistyötä ja lisännyt suoritusvarmuutta. Välillä ongelmia esiintyy edelleen, mutta niistä toivutaan yleensä hyvin nopeasti, yleensä saman harjoituksen aikana seuraavalla tai sitä seuraavalla yrityksellä.

Vesitreenejä on pidetty harjoitellen noutoja vähän vaikeammilla rannoilla ja pidemmillä matkoilla. Lisäksi olemme harjoitelleet kaksoismarkkeerauksia ja eteenohjausta sekä haun laajentamista ruudun takaosaan. Yksi laahausjälkikin on tehty ja kani tuli nätisti. :)

Taippareihin ja tuleviin treeneihin muistettavaa:
  • Ennen suoritusta kontaktin otto ja koira käskyn alle tekemällä NOME-seuraamista lyhyellä noutajahihnalla ja ehkä pari pikku liikettä. Hihna ei saa kiristyä, sitä ei saa tempoa eikä varsinkaan äännellä ja/tai yrittää ottaa varaslähtöä noudettavien pariin.
  • Työskentelemään ei pääse, ennen kuin kontakti on kunnossa ja ollaan yhteistyöhaluisia. Mikäli varaslähtö pääsee tapahtumaan, treeni loppuu siihen paikkaan.
  • Kun noudettava on löytynyt ja se on napattu suuhun, saadaan kehuja ja annetaan heti luoksetulokäsky.
  • Palautuksen aikana tarpeen mukaan joko hillittyä tai ylimotivoivaa kannustusta. Mikäli yritetään poiketa omille teille tai jäädä tekemään tuhmuuksia, seuraa nopea korjausärähdys sekä uhkaus yksinjätöstä hyvästellen ja toiseen suuntaan paeten.
  • Palautuksen jälkeen nopea palkitseminen, sivullemeno, mahdollisesti pikainen innostus ja lähetys heti uuteen tehtävään. Mikäli omia kivoja on keksitty, palkkiota ei tule, vaan noudettava poimitaan äänettömästi suusta ja lähetetään sitten uuteen tehtävään.
  • Suorituksen aikana ylläpidetään iloista mieltä ja hyvää fiilistä niin itsellä kuin koiralla sekä reipasta vauhtia ja ripeitä suorituksia.




NOU/NOME-tulokset