| 09.10.2009 |
Tänä syksynä Onnille on tehty kaksi AVO-luokan tyyppistä jälkeä. Makauksia on ollut neljä: alkumakaus, makaus kummassakin kulmassa ja kaato.
Kaadolla on ollut peuransorkka, joka on herrasta kerrastaan vastustamaton. Ensimmäinen jälki oli emännän itsensä tekemä ja - sössimä. Avomerkit
olivat finaalissa, joten merkkailua yritettiin pelkillä muutamilla vaaleilla pyykkipojilla. Virhe. Tämän jäljen ajaminen meni häsellykseksi kun merkkejä
ei näkynyt, emäntä esteli koiraa menemästä oikeaan suuntaan, kesken yhden suoran oli parin-kolmen metrin pudotus kalliolta jne.. Mutta löytyi se sorkka
lopulta!
Tänään kävimme ajamassa Hanniksen meille ystävällisesti tekemän kunnon jäljen. Emännällä on vielä tekemistä sen suhteen, että LUOTTAA KOIRAAN. Nimittäin ekan sadan metrin aikana kävi taas niin, että emäntä ei päästänyt koiraa oikeaan suuntaan, sillä luuli jäljen menevän toiseen suuntaan.. Nooh, virheistä oppii! Loppumatkan emäntä kulki kiltisti narun perässä kaikki tarkistuslenkitkin ja hyvin löytyivät sekä kaksi makuuta että kaato! :) Seuraavat tehtävät:
|
| 20.08.2007 |
Lauantaina kävimme Pian ja Foxon kanssa nuuskuttelemassa verijälkeä. Kaadon virkaa toimitti vielä melko jäinen kani, mutta se oli hyvä porkkana.
Minulla piisasi vielä vauhtia, mutta emännän annettua alun tuntuman hakemisen jälkeen minulle enemmän liinaa jäi hösötys pois ja seurasin melko
hyvin jälkeä. Kehui minua makauksien kohdalla ja kehotti tutkimaan niitä kunnolla, itse olisin pyyhkäissyt niistä tyynesti ohitse. Vauhtia pitää
vielä vähän jarruttaa ja saada eteneminen rauhallisemmaksi ja tarkemmaksi. Seuraavalla kerralla teemme ensimmäistä kertaa vanhan jäljen.
Seuraavat tehtävät:
|
| 10.08.2007 |
Eilen kävimme emäntäni kanssa tutustumassa verijäljen jäljestyksen maailmaan UMN:n MEJÄ-treeneissä. Kaksi ihan lyhyttä jälkeä oli minulle aiemmin
vedetty, mutta tällä kertaa pääsin vihdoin kokeilemaan vähän pidempää matkaa. Olimme aloittelijoiden ryhmässä, jossa jäljestetään tuoretta jälkeä.
Huolimatta tuntumaa vielä hakevasta emännästäni, joka muun muassa ehti kävellä jäljen päällä aloitusmakausta etsiessämme sekä seisoa kulmassa olevan
makauksen päällä suoriuduin melko hyvin. Vauhtia oli matkassa reippaasti ja emäntä saikin ohjeeksi, että sitä tulisi hieman jarrutella niin, että
tuntisin oikein tekeväni töitä. Muutaman kerran harhauduin jäljeltä pois, mutta melkein joka kerta löysin ihan itse sinne takaisin. Kaatona oli
kookas hirvensorkka, joka oli minusta oikein mielenkiintoinen.
Seuraavat tehtävät:
|